Nyt on talvi ja vuoden pimein aika, mutta ennen kuin huomaatkaan, kevätaurinko pilkahtelee yhä useammin ja samalla herättelee kasvit talviunestaan. Helmikuussa aurinko saattaa lämmittää jo niin paljon, että kasvien varjostukselle tulee kiire.

Kevätaurinko voi olla kohtalokasta havuille. Etenkin nuoret havut, joiden juuristo ei ole vielä kehittynyt kunnolla, kaipaavat apua selvitäkseen kevätauringosta. Myös muut valoisaan paikkaan istutetut ikivihreät alppiruusut ja mahoniat saavat vaurioita keväisestä auringosta.

Lämpenevä kevätaurinko herättää kasvit talvilevosta, niiden yhteyttämisreaktio käynnistyy ja kasvit aloittavat haihduttamisen. Koska maa on vielä roudassa, kasvit eivät saa sieltä tarvitsemaansa vettä ja ne kuivuvat. Kuivuminen näkyy havujen ruskettumisena. Kasvit voivat kärsiä osittain, jolloin niiden keväinen kasvuunlähtö häiriintyy tai ne saattavat kuolla kokonaan.

Suojaus auttaa pahimman ajan yli

Myymälöistä löytyy erilaisia varjostuskankaita, – huppuja ja -verkkoja, joilla havut voi suojata, kunnes maa on sulanut ja kasvit saavat tarvitsemansa veden maaperästä.

Helpointa suojata yksittäisiä pystykasvuisia havuja, kuten tuijia ja pilarikatajia, on pussittaa ne valmiilla hupuilla. Huput kiinnitetään siten, että ne ovat tarpeeksi väljiä eivätkä vahingoita suojattavan kasvin oksia. Lamoavat kasvit voidaan suojata varjostuskankailla tai esimerkiksi kuusen oksilla, jos niitä on helposti saatavilla. Jos ostat suojia, ottaa ne keväällä talteen, jolloin voin hyödyntää niitä vuodesta toiseen.

Jos olet istuttanut havuaidan, kevätsuojaus kannattaa toteuttaa yhtenäisenä, jolloin lopputulos on siistimpi. Kannattaa rakentaa hiukan aitaa korkeammat puiset tuet, jotka sijoitetaan havuaidan päihin ja taimien väleihin. Varjostusverkko kiinnitetään sitten kehikkoon. Kiinnitykseen voi käyttää pieniä narun pätkiä tai vaikka nippusiteitä. Jos kankaan naulaa puukehikkoon kiinni, kankaan irroittaminen saattaa olla hankalaa.

Tuijan suojaus

Suojausten poisto

Suojauksen tarve vähenee, kun maa on sulanut täysin ja kasvit saavat sieltä tarvitsemaansa kosteutta. Sulamista kannattaa tarkkailla ja kun huomaat, että routa on sulanut kokonaan, varjostukset voi poistaa. Tässä kohdassa ei kannata kuitenkaan kiirehtiä, koska joskus voi tulla pitkiäkin kylmiä jatkoja, jolloin roudan sulaminen pysähtyy. Runsas lumen määrä hidastaa sulamista, mutta toisaalta se voi toimia myös matalien havujen suojana. Maan sulamista voi nopeuttaa kastelemalla juuristoaluetta lämpimällä vedellä. Havukate kasvien juurella estää usein myös maan lämpemisen keväällä, joten siksi en itse suosi katteiden käyttöä omissa suunnitelmissa. Korvaan katteet kaunimmilla maanpeittokasveilla.

Kun kasvit ovat juurtuneet kunnolla, niiden varjostamisen tarve vähenee. Juurtumisaika riippuu mm. taimenen ja juuriston koosta, kunnosta ja maaperästä, ja se kestää 2-4 vuoteen. Hyvin juurtuneen kasvin juuristo ulottuu silloin jo niin syvälle, että kasvi saa kosteutta routapinnan alapuolelta. Roudan paksuus vaihtelee meillä paljon – myös vuosittain. Etelä-Suomessa se on vuodesta riippuen noin 20-60 cm syvyydessä, mutta pohjoisempana Suomessa roudan syvyys saattaa olla yli metrinkin, joten tämä kannattaa huomioida.

Kun siis jaksat huolehtia nuorista havuista niiden ensimmäisinä kasvuvuosina, voit iloita niistä yleensä pitkään. Joskus kevätsäät voivat olla haastavia myös vanhoille havuille, mutta huolehtimalla kevätsuojauksesta pienennät kuivumisen riskejä.

Kevätsuojaus on tärkeä myös ryhmäruusuille

Ryhmäruusujen kevätsuojauksen poistosta ei kannata kiirehtiä. Lämmin aurinko saattaa herättä ne ja silmut lähtevät kasvuun ja sitten tulee se pakkaskausi, joka jäädyttää oksat ja uudet silmut. Poista siis suojaukset vasta, kun yöpakkaset ja pakkastuulet ovat varmasti ohi, ja maa on kunnolla sulanut. Taas voit nopeuttaa sulamista kastelun avulla. Huolehdi myös siitä, että kevätaurinko ei paahda kasveja suojauksen alla. Jos olet käyttänyt havusuojausta, voit pikku hiljaa keventää sitä.

Muutama tiivistys kevätsuojauksista:

Ole ajoissa liikkeellä ja tee suojaus tarpeeksi aikaisin. Tammikuun loppu on hyvä aikaa tehdä se, kun puutarhassa ei ole vielä muuta puuhaa.

Valitse varjostuskangas, joka suojaa, mutta myös hengittää. Suojauskangas ei saa olla siis liian tiivis.

Tee esimerkiksi puukehikko tuija-aidan suojausta varten. Jos ujutat kehikkorakenteen tuijien väliin ja käytät siistiä varjostuskangasta, kestät suojauksen visuaalisen haasteen kyllä muutaman kuukauden ajan, kun suojauksen jälkeen saat ihailla hyväkuntoisia ja terveitä kasveja. Ole kiitollinen itsellesi.

Jos talvi on luminen, huolehdi, että varjostuskankaan päälle ei kerry lunta, joka painollaan saattaa katkaista suojattavan kasvin oksistoa.

Älä hosu suojauksen poistamisessa. Varmista esimerkiksi rautakangella, että maa on varmasti sulaa kasvien läheltä. Jos olet käyttänyt katetta, siirrä sitä pois kasvien juuristolta, koska se hidastaa maan sulamista. Voit nopeuttaa sulamista kastelemalla maata hiukan haalealla vedellä. Tai miksi et nauttisi vielä pienestä toimettomuudesta ja keräisi voimia puutarhan tuleviin kevätpuuhiin. Nyt on aika suunnitella ja haaveilla. Nauti pihastasi!